Flunssaiset terveiset vaan täältä. Taas vaihteeksi. Taitaa olla paikallinen flunssa-aalto tulossa, jos aikaisemmista merkeistä mitään voi päätellä. Ainakin syksyllä meikäläinen niisti ja köhi ensin viikon ja seuraavalla viikolla oli vuorossa koko muu vuosikurssi.

Mutta tänään olin jo onneksi sen verran paremmassa kunnossa, että kykenin lähtemään..köh..vähän alennusmyynteihin...Hain myös Lontoon reissumme junaliput Gare du Nordin Eurostar-automaatista. Kylläpä kävi lippujen lunastaminen helposti. 7. helmikuuta lähdemme paremman puoliskon kanssa siis Lontooseen kolmeksi yöksi, jee!

Taannoin kävimme mielenkiintoista keskustelua puolalaisystäväni ja muutaman ranskalaispojan kanssa. Olemme nimittäin huomanneet, erityisesti afrikkalaisten poikien kohdalla, että sanalla "ei" ei välttämättä ole samaa vaikutusta poikiin kuin kotimaassa. Myöskään kuva itsestä ja poikaystävästä läppärin taustakuvana ei tehoa. Pieniä ongelmia on myös tuottanut se, että kummallakaan ei ole ollut varmaa tietoa siitä, mitä sanaa poikaystävästä pitäisi käyttää, jotta keskustelun toinen osapuoli myös ymmärtäisi asian laidan. Kummallakin oli tiedossa, että sanaa "petit ami" ei käytä täällä kukaan, vaikka se on nimenomaan se sana, joka koulussa ranskantunnilla opetetaan. Myöskään sana "mon copain" ei välttämättä tuota toivottua vaikutusta. Julie-ystävämme tapaa käyttää sanaa "mon amoureux", joka näin suomalaiseen korvaan kuulostaa vähän liian..öh..kohtalokkaalta ja dramaattiselta. Mutta ranskalaispojatpa opettivat, että sana jota pitää käyttää poikaystävästä, jos todella haluaa tehdä selväksi, että semmoinen löytyy, on "petit-copain". Katsoimme puolalaiskaverini kanssa toisiamme muutaman sekunnin ja repesimme nauruun. Siis mikä ranskalainen logiikka! :D Koskaan ikinä kuullutkaan mistään petitcopainista!

Ranskan kieltä taitamattomille pieni "vocabulaire":
un ami-ystävä
un copain-kaveri (ei niin hyvä ystävä kuin un amie)
petit-pieni
amoureux-rakastettu

Eli petit-copain on suomeksi "pikku kaverini". Komiikkaa lisää vielä se, että ehkä Ranskassa "petit copain" istuu 95 prosenttiin miehistä. Tai jotain sinne päin, kovasti hoikempia tuppaavat olemaan ja ehkä lyhyempiäkin noin yleisesti ottaen. Mutta että minun siis pitäis esitellä mitoiltaan 190 senttiä ja 90 kiloa oleva parempi puoliskoni "pikku kaverinani"...

Jokseenkin kummallista, että Ranskassa, tässä rakkauden luvatussa maassa, ei ole kunnon sanaa poikaystävälle.Hmm...tai ehkä juuri siksi.