Kotimatkalla koitettiin taas ajella mahdollisimman paljon näköalareittejä, mikä tietysti olikin aika helppoa, koska koko etelärannikko oli hienon näköistä. Suuntasimme jossain vaiheessa kuitenkin sisämaahan ja Rennesiin päin. Syömässä pysähdyimme Josselinissa, jossa oli hienoja keskiaikaisia taloja ja linnakin.



Ennen Pariisiin päin suuntaamista olimme päättäneet käväistä vielä Brocelianden metsässä. Jos kuningas Arthur ja pyöreän pöydän ritarit ovat tuttuja, samaten taikuri Merlin, niin tämä on tapahtumapaikkana. Perille löysi helposti, sen verran turisteja käy täälläkin, että aika organisoitu paikka oli. Saimme turistitoimistosta kartan, joka opasti n. 4 kilometrin lenkille. Seurattiin vain sokeina muita ihmisiä, eikä vilkaistu sitä karttaa ratkaisevassa kohdassa ja lähdettiin taivaltamaan. Metsätietä riitti, mutta jatkettiin vain eteenpäin. Tuli kyllä jossain vaiheessa mieleen, että onpa aika tylsä reitti. Kun olimme ehkä puoli tuntia kävelleet ja edessä siinsi ehkä kilometrin pituinen suora, todettiin, että ei se taida olla tämä reitti. Pähkäiltiin, että missä ollaan menty vikaan ja löydettiin oikealle polulle :)

Oikea polku oli ihan hieno, vaikkakin kevättulvien takia paikoin hankalakulkuinen.



Tässä lampi matkan alkupäästä (tai siis loppupäästä meille). Paikan nimi saattoi olla Miroir des fées, mutta en ole ihan varma. Samalla paikalla oli kultainen puukin.



Lähtiessämme poikettiin vielä katsomaa tuhatvuotista puuta, joka olikin aika virityksillä saatu pysymään kasassa.



Matkalla olisi ollut monta muutakin kuulemma hienoa puuta vielä, mutta ei jaksettu enää poikkeilla sen harha-askeleen jälkeen. :D Pariisia päin lähdettiin ajamaan ja kotona oltiin yhden aikaa yöllä. Sompailtuamme hetken eri moottoriteiden liittymissä...